keskiviikko 11. heinäkuuta 2012

käyntikortti


pitäisi etsiä ennen-kuvia. sellaisia, jossa tummuutta ja tukaluutta.  niin itsekin huomaisi. vaikka suurta iloa jo nyt. valoisuus ja värikkyys. vaikka suurin osa kengistä, takeista vielä vierashuoneessa evakossa. vihdoin alkaa paraatieteinen olla valmis. myös se täyteentungettu varasto. katselukelpoinen. omannäköinen.


ja eteinen tuntuu siksikin autiolta. sanovat sen olevan käyntikortti. paikka, mihin ihmiset tupsahtavat. minkä perusteella luovat mielikuvan. mutta minä uskon, että piha myös. ainakin kesällä. meidän tuulessa huojuva ruoho. metrinmittaiset rikkaruohot. silti värejä ja onnellisuutta. huhuilevat rennon ystävällisesti: "tervetuloa huvikumpuun!"

Ei kommentteja: